Vanin junnutoko jatkui... Tänään aloitettiin jälleen luoksepäästävyydellä. Otin Vanin perusasentoon ja pidin siinä herkkupalan avulla. Kerran lähti Birgittaa vasten, joten otin takaisin sivulle. Sen jälkeen pysyi paikallaan ja antoi katsoa hampaat ilman namia. JEE!!! :) Sitten lyhyt paikkamakuu, tänään ei olisi millään jäänyt paikalleen. Pari kertaa jouduin palauttamaan takaisin maahan ennen kuin pysyi kunnolla. Sitten kun pysyi, niin pysyi rauhallisena. Matkaa max. pari metriä. Paikkamakuun jälkeen liikkeestä maahanmeno, joka oli nopea ja jatkoin matkaani hiukan eteenpäin. Lysähtää kyllä ihan eri tavalla maahan kuin Caro. En antanut enää käsimerkkiä vaan nytkäytin itseäni hiukan alaspäin, tuo riitti lisäkäskyksi. Liikkeestä maahanmenon jälkeen otin itsenäisesti myös liikkeestä seisomista, liike on mennyt jonkin verran eteenpäin. Tarvitsee edelleen käsimerkin, että pysähdys on nopea. Tuon jälkeen Birgitta katsoi seuraamista, paikka on edelleen hyvä. Hieman vetää vinoon namin takia, joka olisikin pikkuhiljaa jätettävä pois. Käännökset oikeaan onnistuvat, samoin kuin täyskäännös. Vasemmalle käännöksessä tipahtaa peppu edelleen helposti maahan. Lopuksi vielä hyppyä, eli yhtä aikaa mentiin este. Kerran kolautti, mutta sen jälkeen hyppäsi oikein sievästi.

Mukava treeni, Vani oli hienosti kuulolla. Ainoastaan tuo hyppyeste aiheutti tunteiden kuumenemista ja sen vuoksi muutama haukahdus tuli. Katseltiin sen vuoksi, kun muut hyppivät. Että tottuisi muiden liikkeisiin. Leikittiin lopussa motskulla, josta myös yksi koira kuumui ja hyökkäsi Vanin kimppuun. Vani jäi alakynteen, muttei antanut periksi. Roikuin ison koiran kaulassa kiinni ja onneksi Birgitta sai Vanista otteen ja vei sen turvaan. Säikähdin aika pahasti, mutta säilyttiin vahingoittumattomina. Vani palautui tilanteesta nopeasti... Kova tyttö!