Tänään olikin sellaiset treenit, että pakarat huusivat "APUVA" viimeisellä kolmella radanpätkällä. Meillä oli sama tekniikkarata, joka tehtiin kolmella eri tavalla: valsseilla, persjätöillä ja täysin yhdeltä puolelta ohjaten (työntö-veto-tekniikka). Ohjaaja oli liikkeessä koko ajan ja pyrittiin mahdollisimman sujuvaan ohjaamiseen. Valssi oli  minulle hankalin ohjaustapa, ei oikein pysynyt homma hanskassa: kerran törmäsin aitaan ja yhdellä radalla lensin rähmälleni maahan. Mutta Caro tykkäsi ja teki aivan kaiken, mitä käskytin. Persjättö oli tosi hauska ja siinä saatiin vauhti kohdilleen. Radalla oli yksi putki, mihin Caro meni joka kerralla kunnolla. Radanpätkän  lopussa oli myös neljän aidan vauhtisuora, ekalla kerralla Caro meni samaan tahtiin, mutta sen jälkeen irtosi koko ajan vaan enemmän. Aivan mahtava treeni! Pääsin kokeilemaan myös vieraan koiran ohjaamista, Ansku lykkäsi minulle sekarotuisen Zeron ohjattavaksi (muistaakseni Zero on suursnautserin ja labradorinnoutajan sekoitus, kuitenkin aika paljon suurempi kuin Caro). Radanpätkä meni hienosti, mutta oli kyllä outo tunne, kun niin iso koira menee vauhdilla eteenpäin :)